JUN

18

VI Teollistuva maailma

1.Eurooppa alkaa teollistua 
• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema
• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2- kertaistui.
• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit, väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.
• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika.
• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.
• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?
• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.
• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.
• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.
• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen.
• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.
• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.
• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.

3.Teollisen ajan maatalous 
• 1800-l ilmasto alkoi lämmetä.
• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.
• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.
• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena.
• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

• Elämäntavan muutos.
• Palvelujen synty kaupunkeihin.
• Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa.
• Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.
• Valtio tuki teollisuuslaitoksia.
• Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.
• Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.
• Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset
• Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.
• Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.
• Slummiutuminen.

• Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi.
• Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.
• Koulutus yleistyi.
• Kaupunkien terveysongelmat.
• Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.
• Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty
• Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.
• Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.
• Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.
• Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi
• Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.
• Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous
• Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous.
• Kapitalismin synty.
• Hintojen muodostuminen muuttui:
• Tuotannon keskittyminen usein ongelma.
• Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.
• 1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.
• Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.
• Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi 
• 1600-1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista
• Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus 
• Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.
• Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.
• Euroopasta lähti 1815-1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä.
• 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.
• Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.
• Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä.

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus 
• 1881-1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi.
• Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa.
• Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi
• Teollisuusmaiden välinen kilpailu--> halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.
• Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu.

Teollistuminen

Naisen asema

- teollistuminen paransi naisten asemaa yhteiskunnassa ja taloudessa.
- Sai palkkaa, mutta vain puolet miehen palkasta.
- Jos miehellä oli hyvä pakka, naiset jäivät usein kotiin hoitamaan lapsia.
- Naisten ammatteja oli mm. siivoja, ompelija, keittäjinä ja tarjoilija.
- yhteiskunta tosin painosti naisia jäämään kotiin.
- Poliittisten oikeusten saamista pidettiin naiselle sopimattomana.
- Kouluttautuneet naiset alkoivat järjestäytyä ja vaatia taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamista.
- Naiset halusivat työelämään muuttaakseen vanhoja perinteitä sekänostaakseen taloudellista itsenäisyyttä.
- Naiset osoittivat mieltään saadakseen äänioikeutta.
- Suffragetti, nimitys jota käytettiin britanniassa naisten äänioikkeuuta vaatineista naispuolisista aktivisteista.
- Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden 1906.

Merkantalismi

- saadaan valtion vienti suuremmaksi kuin tuonti.
- alkoi 1600-luvulta ja loppui 1800- luvun alkuun.
-  omaa tuotantoa tuottiin ja suosittiin, kun taas muiden maiden tuontia rajoitettiin tullein ja tuontikielloin.
- Tuotoilla rahoitettiin sotia ja valtiollisia menoja.
- seuraukset: teollisuuden ja kauan kehittyminen, kilpailu siirtomaista.

Teollistumisen seurauksia

- Väkiluku kasvoi
- Koneellistumisen takia monet menettivät työpaikkansa.
- Ihmisiä muutti kaupunkeihin uusien työpaikkojen perässä.
- Syntyi uusi keski luokka, johon kuului mm. tekniikoita, opettajia ja lääkäreitä.
- Työ päivät olivat pitkiä ja palkat matalia.

Inperialismi
- Pidetään valtion pyrkimystä väkivaltaisesti laajentaa omaa aluetta tai vaikutus aluetta.
- 1800- luvun loppupuolella alkoi siirtomaiden taloudellinen ja poliittinen alistaminen
- Iso-britannia, ranska ja saksa jakoivat Afrikan, kaakkois-aasian ja Intian.
- Siirtomaa isännät pakottivat Afrikkalaiset ja Aasialaiset työskentelemään hyödykseen.
- Siirtomaat kytkettiin osaksi emämaiden taloutta ja tuotanto ketjua.
- 1960- luvulla siirtomaat alkoivat itsenäistyä.

Tuotanto tehostuu

- Tuotanto alkoi kasvaa koneellistumisen myötä.
- Raaka aineitta alettiin hankkimaan enemmän kasvavan teollisuuden myötä.
- 1800- luvulla paljon uusia keksintöjä: höyrykone,höyrylaiva, polttomoottori auto, sähkö juna, sähkölappu, puhelin - Vaikutti raaka-aineiden kuljetukseen ja tuottavuuteen.
- iso-britannia nousi teollisuuden johtomaaksi runsaiden raaka-aineiden, runsaan työvoiman ja yhteikunnallisen vakauden vuoksi.
- saksan voitettua ranska n sodassa . saksa nousi yhdeksi Euroopan johtavaksi teollisuusmaaksi.
- Myös yhdysvallat nousivat teollisuudessa runsaan maan, raaksaaineiden, kysynnän, työvoiman ja liikeyhteyksien vuoksi.
- Toiseen maailman vsotaan mennessä Yhdysvallousta maailma suurin teollisuusmahti.

Löytöretkeilijöitä

löytöretkeilijöitä

a) Henrik Purjehtija= portugalainen prinssi, joka piti purjehdus koulua ja varusti laivoja pitkiä matkoja varten.
b) Vasco da Gama= Eurooppalainen tutkimusmatkailija ja oli ensimmäinen joka purjehti Euroopasta Afrikan ympäri intiaan.
c) Fra Mauro =
d) Kristoffer kolumbus= Oli Genovalainen tutkimusmatkailija, joka ylitti Atlannin ja saapui ensimmäisenä Amerikkaan 1492. Luuli löytäneensä Intian kuolemaansa asti.
e) Bartolomeus Dias= Ensimmäinen Afrikkalainen tutkimusmatkailija, joka ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena purjehti Afrikan eteläkärjen Hyväntahdonniemen ympäri.
f) Fernão de Magalhães = portugalilais syntyinen sotilas ja, joka purjehti ensimmäisenä länteen aasiaan ja tyynellemerelle maailmanympärys matkallaan.
g) Amerigo Vespucci= Italialainen löytöretkeilijä, joka teki vuosina 1497-1509 useita matkoja Keski- ja Etelä-Amerikkaan.

JUN

18

V Löytöretket

1. Miksi löytöretkille?

1. Uusi aika alkaa 

• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket glopalisaation (maapalloistuminen) alku.

Kiinnostuksen takana:
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi= suunnistetaan sen avulla, kompassi), laivojen purjehduskyvyn parantuminen

• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
.  Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas-
karaveli= pienikokoinen alustyyppi.
Tordesillasin sopimus 1494, Espanjalaiset ja portugali sopivat valtapiirinsä.

2. Löytöretkeilijöitä 
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan 
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua 
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Rutto moniste

Moniste

1. a) Rutto levisi Eurooppaan Afrikan pohjoisosista 1347. Rutto levisi ensin Välimeren rannikkoalueille ja pitkälle Ranskaan  kesäkuussa 1348. Tammikuussa 1349 rutto levisi keski-Eurooppaan ja Espaniaan. Joulukuussa 1349 Iso- britannian keskiosaan ja keski Euroopassa vieä pidemmälle. Magdeburgin ja Varsovan ympärillä ruttoon sairastuneita ei oli vain vähän. Levisi hiljalleen Pohjois- Eurooppaan.

b) Ruton takia viljojen ja muiden elintarvikkeiden hinnat laskivat. Kaupan käynti väheni ja talous romahti. Ihmisiä Kuoli paljon noin 1/3 eurooppalaisista. Tuli suuri työvoimapula. Maaorjien asemat paranivat.

2a) Ruton aiheutti, joko Jumala lähetti vitsaukseksi meille tai korkeampine taivaankappaleiden vaikutus. Rutto oli tappanut paljon ihmisiä itämailla. Levisi kohti länttä. Virkamiehet hoitivat puhtaudesta ja kaikki mikä pystyi levittämään tautia poistettiin.

b) Työvoimapula kasvoi.

3) Vuonna 200 ihmisiä olli noin 200 milj. Se kasvi, mutta vuonna 500 ihmisiä oli vain 190 miljoonaa. Ihmismäärä kasvoi lisää ja vuonna 1000 ihmisiä oli jo 265 miljoonaa. 1000 luvulta väkiluku kasvoi aina 1200 lluvulle. Laski 1400 luvulle ihmisiä oli silloin 350. Sen jälkeen nopea nousu. Ihmisiä 1700 luvulla 610.
Ihmisiä oli Euroopassa vuoteen 100 vasta 36 miljoonaa. Väkiluku Euroopassa nousi 1300 luvulle, jolloin ihmisiä oli jo 80 miljoonaa. Huima lasku bväkiluvussa tapahtui 1300- 1400 ja 1400 ihmisiä oli 60 miljoonaa. Nousi 1400 - 1700 ja 1700 ihmisiä oli jo 120 miljoonaa.
Kiinassa ruton takia väkiluku pysyi samana vuoteen 1000. sen jälkeen väkiluku alkoi kasvaa.

Essee -keskiajan yhteiskuntajärjestelmät

Essee

Luontaistaloudessa kauppaa käytiin vaihtamalla, eikä rahan avulla. Luontaistalouden seurauksena syntyi 800-luvulla keskiajan yhteiskuntajärjestelmät. Hallitsijat ostivat alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä. Lääninherrat antoivat hallitsijoille sotilaita vastineeksi. Lääninherrat olivat suurtilojen omistajia. Läänitykseen kuului tilat, metsät,tiet, joet, sillat ja alueen ihmiset. Alavasallit olivat uskollisia ja toimistaan vastuullisia lääninherralleen. Tilat alkoivat siirtyä perintönä isältä pojalle. Yhteiskuntajärjestelmän järjestys oli kuningas, lääninherra eli vasalli, alavasallit, talonpojat ja läänityslaitos.

Sääty-yhteiskunnan jäsenillä oli eri tehtävät ja velvollisuudet. Kirkko totesi säädyt hyväksi, koska ne olivat Jumalan. Feodaaliyhteiskunnan säädyn yläluokka koostui aatelisista ja papeista. Säädyt olivat näiden lisäksi jaettu myös porvaristoon ja talonpoikiin. Yläluokalla oli etuoikeuksia. Heidän ei esimerkiksi tarvinnut maksaa veroja. Kartanot olivat omavaraisia. Kylän pellot oli jaettu sarkoihin. Talonpojat työskentelivät lääninherrijen mailla. He viljelivät ja heidän täytyi esimerkiksi paistaa jopa leivät lääninherran uunissa. Oli myös turpeeseen sidottuja maaorjia, jotka olivat lääninherran omaisuutta. Ero talonpoikiin oli häilyvä.

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika
                   .    Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. ( = katollisuus,         latina, ammattikuntalaitos).
                  . Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.
                  . Mongolien uhka ( Tsingis Khan).
                  . Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien     mukana.

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan 
valtakunnan ( Kaarle Suuri, " Euroopan isä") antiikki n. 800 jKr.

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti
. Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

·         Maaomaisuudesta tärkeää -> (läänityslaitos syntyi) TÄRKEÄÄ!!!

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla, osin heikon luontoistalouden seurauksena. Vaihdanta kauppaa, ei rahalla.
. Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksellä.
. Vastineeksi lääniherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan
uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
Järjestys

kuningas
lääninherrat (vasallit)
alavasallit
talonpojat
läänityslaitos

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
.         Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.
Keskiajan sääty-yhteiskunta.
Aatelisto
papisto
porvaristo
talonpojat

                  . Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa.

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

Maatalouden tuottoa tehostivat 600- 1300:
1. kääntöaura/ pyörä
aura
2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn.
3. Ilmaston lämpeneminen.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa 
paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   
-  rautatyökalut
- hevonen vetoeläimeksi härän tilalle.
- viljelyalan kasvu

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.  Seuraus: maatalouden tuttavuus oli alhainen.

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa. vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)
http://bit.ly/1pgjqd7
Medieval Living, BBC

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen
.         1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa.
-          1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät; pankit, lainat,* vekselit, osakeyhtiöt. Vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasijoitus.

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
   - Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa
   - Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto johtavaksi kauppavallaksi. (= Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto)

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano. = suurtila+ talonpoikaisviljelykset

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous. = kaikki tuotettiin itse

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia.  Luostareilla maanomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta1/3 eurooppalaista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviäminen ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
. Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasat Eurooppaan keskiajan lopulla. 

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
. Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa( esim.koggi) Pitkiä ja pulleita kauppaaluksia.

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla. Pergamentille kirjoitettiin.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
vesimylly, katetraali
. Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä. kirjanpainantaa 1568. Turun messukirja 1488 Suomen ensimmäinen painettu kirja. 

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
. Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä. 
Weapons of the Middle Ages