Essee
a) Ilmaston lämpeneminen  ja sateiden lisääntyminen johti maanviljelyn alkuun 10 000 vuotta sitten. Ruuan määrä kasvoi. Ensin jokilaaksoihin syntyi ohraa ja vehnää. Väkimäärän kasvaessa kalastus ja metsästys eivät riittäneet. Metsästys eläimet vähenivät metsästyksen ja ilmaston muutoksen takia, joten piti ruveta viljelemään maata. Eläimiä kuoli sukupuuttoon.

b)Naiset keksivät luultavasti maanviljelyn, sillä he keräsivät siemeniä talteen ja tunsivat kasvupaikat. Miesten tehtäviä olivat metsästys. Maanviljely parani ajan kuluessa, kun keksittiin uusia välineitä ja keksintöjä. Maanviljelyn takia ihmiset rupesivat asumaan samoilla seuduilla ja yhteisöjä muodostui. Ensin tuli kyliä ja niistä tuli kaupunkeja. Korkeakulttuuri oli syntynyt, kun kaupungit muodostuivat ja ihmisille muodostui eri tehtäviä. Hallitsijat rupesivat hallitsemaan naapuri kaupunkejakin ja syntyi valtioita. Varallisuuserot kasvoivat ja yhteiskunta järjestäytyi. Eri luokkia olvat papit, valtion virkamiehet, hallitsijat,yläluokka ja sotilaat.

c) Luonto ja egosysteemi alkoivat muuttua maanviljelyn johdosta. Maata alkoi vaivata eroosio, pellot soistuivat ja suolaantuivat Mesopotanian valtiossa. Lannoitusta ei osattu ja karja kulutti pellot loppuun. Egyptissä tilanne oli aivan toinen ja luonnonolot suotuisammat.

10 000 - 1 000 eKr

1. Maanviljely alkaa

• Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten.
• Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
• Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
• Ruoan määrä kasvoi > väkimäärä lisääntyi > vaati vielä enemmän ruokaa > pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
• Hedelmäliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huanaho, Indus.
• Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
• Tarve saada enemmän ravintoa > maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.
• Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus.
• Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn - he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.
• Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
• Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla > useampi sato vuodessa.
• Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
• Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
• Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja painetolaisuudesta viljelykulttuuriin.
• Pohjoismaissa maanviljelys aloitettiin noin 2 000 eKr.

2. Kylistä kaupungeiksi 

• Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.
• Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.
• Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.

3. Järjestäytynyt yhteiskunta

• Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen - kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata > talonpojat.
• Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava > papit.
• Kastelujärjestelmän ylläpito > valtion virkamiehet.
• Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen > hallitsija ja yläluokka (+ sotilaat).
• Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.
• Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.
• Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti. 
• Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).

4. Kirjoitustaito

• Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Meopotamiassa muistiin.
• Tikuilla tehdyistä merkinnöistäalkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3 200 
• eKr. > siirryttiin historialliseen aikaan.
• Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa.

II Maanviljely ja korkeakulttuurien synty

maanantai 16. kesäkuuta 2014

II Maanviljely ja korkeakulttuurien synty

·        Maanviljely alkaa

o   Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten. -> Merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.        

o   Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.  
Ruuon määrä kasvoi -> väkimäärä lisääntyi ->vaatii vielä enemmän ruokaa -> pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn. 

o   Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus. 
o   Suurriista ( mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli 
sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.

o   Tarve saada enemmän ravintoa -> maanviljely tuotti enemmän 
ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.

o   Ensin villikasvit( vehnä, ruis, durra, ohra, riisi, maissi ) sitten viljan jalostus. 

o   Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren.  Raskas fyysinen työ (pellonraivaus ja ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.

o   Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoite, maanmuokkaus.

o   Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla -> useampi sato vuodessa. Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
o   Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään 
ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi 
kasaantua tiertyille ihmisryhmille.

o   Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta 
viljelykulttuuriin.
o Pohjoismaissa maanviljelys aloitettiin noin 2000 ekR.

·        Kylistä kaupungeiksi - korkeakulttuurin alku

o   Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.

o   Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.

o   Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus 
maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.

·        Järjestäytynyt yhteiskunta

o   Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata.   -> talonpojat

o   Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava.   -> papit

o   Kastelujärjestelmän ylläpito.  -> valtion virkamiehet             

o   Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen. -> hallitsija ja yläluokka (+ sotilaat)

o   Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.

o   Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.

o   Hierarkisissa valtioissa pappissäädyllä oli vahva asema. Syy: 
papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.

o   Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede ( esim. matematiikka, astronomia)

·        Kirjoitustaito

o   Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.  

o   Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3200 eKr.
 -> siirryttiin historialliseen aikaan.
o   Kirjoitustaito oli vielä pitkään harvojen, ihmisten saavutettavissa.
Http//bit.ly/1rzcFdV
http://bit.ly/VQkeOW

·        Yhteiskunta tarvitsee lakeja

o   Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.

o   Hammurabin laki, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): " silmä silmästä, hammas hampaasta." 

o   Laissa säädeltiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa-, avioliitto-oikeutta.
0 Eri ihmisryhmät ( miehet, naiset ja lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eri arvoisia.

10 000 - 1 000 eKr

1. Maanviljely alkaa

• Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten.
• Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
• Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
• Ruoan määrä kasvoi > väkimäärä lisääntyi > vaati vielä enemmän ruokaa > pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
• Hedelmäliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huanaho, Indus.
• Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja 
• muuttuneen elinympäristön takia.
• Tarve saada enemmän ravintoa > maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.
• Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus.
• Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn - he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. 
• Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi 
• viljelyä enemmän miesten vastuulle.
• Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
• Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla > useampi sato vuodessa.
  Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
• Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan 
• viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin 
• myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
• Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja painetolaisuudesta viljelykulttuuriin.
• Pohjoismaissa maanviljelys aloitettiin noin 2 000 eKr.

2. Kylistä kaupungeiksi 

• Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.
• Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. 
• Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.
• Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.

3. Järjestäytynyt yhteiskunta

• Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen - kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata > talonpojat.
• Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava > papit.
• Kastelujärjestelmän ylläpito > valtion virkamiehet.
• Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen > hallitsija ja yläluokka (+ sotilaat).
• Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.
• Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.
• Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti. 
• Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako 
• (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).

4. Kirjoitustaito

• Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Meopotamiassa muistiin.
• Tikuilla tehdyistä merkinnöistäalkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3 200 eKr. > siirryttiin historialliseen aikaan.
• Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa.

·        Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa

o   Sumerit (n. 3000 – 2300 eKr.) sovelsivat ensimmäisinä matematiikkaa käytäntöön.    

o   Tehokas verotus vaati laskutaitoa.

o   Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin sumereilta. 
- yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku
- neliöjuuri ja logaritmit
- mitta- ja painojärjestelmät.

o   Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä à Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan. 
0 Summerit kehittivät kalenterin, pyörän ja auran.

o   Metallinvalutekniikka keksittiin 3000 eKr. Kupari + tina = 
pronssi à entistä kestävämpiä esineitä.

http://bit.ly /1vlkF2P
ropper+tin

                        http://bit.ly/ lu3ME32

·        Elämää Mesopotamiassa

o    Viljelyn tuottavuus oli alhainen.   

o    Alku järjestyneille yhteisöille kuitenkin luotu.

o    Väestö kasvoi peltoalan kasvun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit, korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyysaikalyhyt. Ihmisen keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta.

·        Väestö

o   Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirtyessä 5-10 milj.

o   Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. Huom.! 90 % väestöstä kuitenkin tuotti ruoan.

·        Naisen asema viljelykulttuurissa

o    Naisen paikaksi muodostui koti.

o    Vallalla yksiavioisuus.  Miehille sallittiin jalkavaimot.

o    Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavara.

o    Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä.  Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja  puolisoilla.

o    Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteis-kunnallinen elämä ja kodin     ulkopuoliset työt.
 Http:// bit.ly/1vlkXgt

·        Ympäristöongelmat. Mesopotamia: 

o   Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.

o   Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.

o    Liikakastelu, suolaantuminen.

o    Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.

o   Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.

·        Lähi-idän perintö

o    Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle   

o     Ensimmäiset kirjoitetut lait.

o     Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko,  1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin  360 asteeseen.

Neandertalin ihminen
Neanderilaiset ovat Afrikasta lähtöisin. He levisivät sieltä Eurooppaan jääkauden alussa noin 100 000 vuotta sitten. Sukupuuttoon laji kuoli n. 30 000 vuotta sitten. Ei olla ihan varmoja häviämisen syystä. Nykyihmisillä on Neanderilaisten geenejä. Nykyihmisten esi-isät ja neanderilaiset lisääntyivät. Nykyihmin syrjäytti neandertalilaiset noin 30 000 vuotta sitten.
Kooltaan he olivat rotrevampia ja kestivät siksi kylmyttä paremmin kuin nykyihminen. He olivat myös hyvin lyhyitä ja kömpelöitä. Hampaat olivat isommat ja otsalohko pienempi kuin ihmisellä. He elivät noin 120 hengen laumoissa ja tykkäsivät olla eristyksissä. On arveltu, että heillä oli jonkunlainen puhetaito.
He elivät pääasiassa metsästämällä. He osasivat rakentaa työkaluja, mutta ne olivat hyvin alkeellisia. Laji käytti tulta hyväkseen. osasivat rakentaa myös majoja. He olivat pitkäikäikäisin ihmislaji ennen nykyaikaa.

Ihminen, ympäristö, kulttuuri

I Esihistoria-pyyntikulttuurin aika (200 000-10 000 ekr.)

II Korkeakulttuurit -maatalouden alku (10 000- 1000 ekr.)

III Välimeri antiikin aikana ( 1000 ekr.- 500 jkr.)

IV Keskiajan Eurooppa (500-1400)
V Euroopan nousu -löytöretkistä maailmankauppaa (1400-1750)

VI Teollisen Yhteiskunnan synty ( 1750- 1900)

VII Moderni maailma (1900-)

maanantai 16. kesäkuuta 2014

I Esihistoria ja pyyntikulttuurin aika

1. Ihmisen varhaiset vaiheet l
             .        Ihminen alkoi erkaantua omaksi lajikseen n. 4 milj. vuotta sitten. Australopithecus afarensis.

·         Ihmisen alkukoti on tämänhetkisten tietojen mukaan Afrikassa.

·         Taustalla vaikuttivat muutokset ekosysteemissä. Vesialueet kuivuivat, maa alkoi kasvaa heinää, sademetsä muuttui savanniksi.

·         Muutos pakotti nousemaan kahdelle jalalle. Pystykäynti. Merkitys : vapautti kädet keräämään ruokaa ja käyttämään työkaluja.

·         n. 100 000 v.s. nykyihminen lähti Afrikasta ja levittäytyi muille 
mantereille. Eri puolilla maailmaa olevista ihmislajeista kehittyi rodullisesti omanlaisia. 

·         10 000 v.s. ihmisiä oli jo lähes kaikkialla maapallolla.

2. Elinkeinot
            .         keräily, metsästys ja kalastus

·         Piti tuntea kasvien ominaisuudet ja eläinten käytös.Vuodenkierto.

·         Ihminen eli tasapainossa luonnon kanssa, mutta sen armoilla. Uhkana petoeläimet, taudit, loukkaantumiset, vähäinen ravinto

·         Kiveä työstettiin ensin hakkaamalla, sitten hiomalla. muita : savi, puu, luu, sarvi, nahka.

·         10 000 vuotta sitten maapallon väestömäärä(n.5 milj) ja väestön keskimääräinen elinikä oli alhainen.( n.25-30v) 

·         Käännekohta: tulen kesyttäminen.  (1 milj -500 000 vuotta sitten) 

·         Tulen avulla voitiin lämmittää asumukset, kypsentää lihaa, karkottaa petoja. Mahdollisti muuton kylmemmille seuduille.

3. Esihistorian ajan heimoyhteisö

•              Heimot tasa-arvoisia; yksilöiden väliset varallisuuserot olivat pienet. Johtajien valta perustui hlökohtaisiin ominaisuuksiin.                             -ei varallisuuteen 
•              Siirtyminen metsästykseen merkitsi sukupuolten välisen työnjaon syntyä. Naiset keräilivät, miehet metsästivät.
•            Jakoon vaikuttivat fyysiset ja biologiset tekijät. esim. Vauvojen hoitoa ja metsästystä oli hankala sovittaa yhteen. 

4. Maailmankuva
. Tietämys maailmasta ja luonnosta oli myyttinen , ei luonnontieteellinen.

•          Kokemukset ja uskomukset synnyttivät sääntöjä ja rituaaleja. 
•          Henkiolennot ja haltiat tärkeitä ihmisille. Myös luonnonalueilla ja –paikoilla omat henkiolennot.    Eläinlajeille omat haltijansa. Uskomus: saalissonni niiden varassa.
•          Perimätieto eteni suullisena.

5. Esihistoriallinen aika Suomessa

•         Ensimmäiset asukkaat tulivat n. 8500 vuotta sitten.

•          5000 v.s. kivikautisena aikana Suomen alueelle suomalaisugrilaisia pienissä ryhmissä.
•          Elinkeinoina metsästys ja kalastus.