10 000 - 1 000 eKr

1. Maanviljely alkaa

• Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten.
• Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
• Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
• Ruoan määrä kasvoi > väkimäärä lisääntyi > vaati vielä enemmän ruokaa > pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
• Hedelmäliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huanaho, Indus.
• Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
• Tarve saada enemmän ravintoa > maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.
• Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus.
• Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn - he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.
• Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
• Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla > useampi sato vuodessa.
• Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
• Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
• Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja painetolaisuudesta viljelykulttuuriin.
• Pohjoismaissa maanviljelys aloitettiin noin 2 000 eKr.

2. Kylistä kaupungeiksi 

• Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.
• Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.
• Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.

3. Järjestäytynyt yhteiskunta

• Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen - kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata > talonpojat.
• Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava > papit.
• Kastelujärjestelmän ylläpito > valtion virkamiehet.
• Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen > hallitsija ja yläluokka (+ sotilaat).
• Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.
• Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.
• Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti. 
• Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).

4. Kirjoitustaito

• Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Meopotamiassa muistiin.
• Tikuilla tehdyistä merkinnöistäalkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3 200 
• eKr. > siirryttiin historialliseen aikaan.
• Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa.