maanantai 25. elokuuta 2014

maanantai 16. kesäkuuta 2014


II Maanviljely ja korkeakulttuurien synty



·        Maanviljely alkaa
o   Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten. -> Merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.        
o   Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.  
Ruuon määrä kasvoi -> väkimäärä lisääntyi ->vaatii vielä enemmän ruokaa -> pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn. 
o   Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus. 
o   Suurriista ( mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli 
sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
o   Tarve saada enemmän ravintoa -> maanviljely tuotti enemmän 
ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.
o   Ensin villikasvit( vehnä, ruis, durra, ohra, riisi, maissi ) sitten viljan jalostus. 
o   Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren.  Raskas fyysinen työ (pellonraivaus ja ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.
o   Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoite, maanmuokkaus.
o   Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla -> useampi sato vuodessa. Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
o   Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään 
ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi 
kasaantua tiertyille ihmisryhmille.
o   Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta 
viljelykulttuuriin.
o Pohjoismaissa maanviljelys aloitettiin noin 2000 ekR.

·        Kylistä kaupungeiksi - korkeakulttuurin alku
o   Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.
o   Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.
o   Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus 
maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.


·        Järjestäytynyt yhteiskunta
o   Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata.   -> talonpojat
o   Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava.   -> papit
o   Kastelujärjestelmän ylläpito.  -> valtion virkamiehet             
o   Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen. -> hallitsija ja yläluokka (+ sotilaat)
o   Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.
o   Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.
o   Hierarkisissa valtioissa pappissäädyllä oli vahva asema. Syy: 
papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.
o   Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede ( esim. matematiikka, astronomia)

·        Kirjoitustaito
o   Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.  
o   Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3200 eKr.
 -> siirryttiin historialliseen aikaan.
o   Kirjoitustaito oli vielä pitkään harvojen, ihmisten saavutettavissa.
Http//bit.ly/1rzcFdV
http://bit.ly/VQkeOW

·        Yhteiskunta tarvitsee lakeja
o   Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.
o   Hammurabin laki, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): " silmä silmästä, hammas hampaasta." 
o   Laissa säädeltiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa-, avioliitto-oikeutta.
0 Eri ihmisryhmät ( miehet, naiset ja lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eri arvoisia.

10 000 - 1 000 eKr

1. Maanviljely alkaa

  • Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten.
  • Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
  • Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
  • Ruoan määrä kasvoi > väkimäärä lisääntyi > vaati vielä enemmän ruokaa > pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
  • Hedelmäliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huanaho, Indus.
  • Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja 
  • muuttuneen elinympäristön takia.
  • Tarve saada enemmän ravintoa > maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.
  • Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus.
  • Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn - he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. 
  • Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi 
  • viljelyä enemmän miesten vastuulle.
  • Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
  • Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla > useampi sato vuodessa.
    Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
  • Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan 
  • viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin 
  • myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
  • Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja painetolaisuudesta viljelykulttuuriin.
  • Pohjoismaissa maanviljelys aloitettiin noin 2 000 eKr.

2. Kylistä kaupungeiksi 

  • Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.
  • Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. 
  • Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.
  • Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.

3. Järjestäytynyt yhteiskunta

  • Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen - kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata > talonpojat.
  • Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava > papit.
  • Kastelujärjestelmän ylläpito > valtion virkamiehet.
  • Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen > hallitsija ja yläluokka (+ sotilaat).
  • Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.
  • Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.
  • Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti. 
  • Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako 
  • (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).

4. Kirjoitustaito

  • Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Meopotamiassa muistiin.
  • Tikuilla tehdyistä merkinnöistäalkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3 200 eKr. > siirryttiin historialliseen aikaan.
  • Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa.

·        Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa
o   Sumerit (n. 3000 – 2300 eKr.) sovelsivat ensimmäisinä matematiikkaa käytäntöön.    
o   Tehokas verotus vaati laskutaitoa.
o   Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin sumereilta. 
- yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku
- neliöjuuri ja logaritmit
- mitta- ja painojärjestelmät.
o   Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä à Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan. 
0 Summerit kehittivät kalenterin, pyörän ja auran.
o   Metallinvalutekniikka keksittiin 3000 eKr. Kupari + tina = 
pronssi à entistä kestävämpiä esineitä.

 http://bit.ly /1vlkF2P
ropper+tin
                        http://bit.ly/ lu3ME32

·        Elämää Mesopotamiassa
o    Viljelyn tuottavuus oli alhainen.   
o    Alku järjestyneille yhteisöille kuitenkin luotu.
o    Väestö kasvoi peltoalan kasvun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit, korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyysaikalyhyt. Ihmisen keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta.
·        Väestö

o   Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirtyessä 5-10 milj.
o   Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. Huom.! 90 % väestöstä kuitenkin tuotti ruoan.

·        Naisen asema viljelykulttuurissa
o    Naisen paikaksi muodostui koti.
o    Vallalla yksiavioisuus.  Miehille sallittiin jalkavaimot.
o    Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavara.
o    Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä.  Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja  puolisoilla.
o    Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteis-kunnallinen elämä ja kodin     ulkopuoliset työt.
 Http:// bit.ly/1vlkXgt


·        Ympäristöongelmat. Mesopotamia: 
o   Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.
o   Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.
o    Liikakastelu, suolaantuminen.
o    Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.
o   Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.

·        Lähi-idän perintö
o    Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle   
o     Ensimmäiset kirjoitetut lait.
o     Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko,  1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin  360 asteeseen.
Lähettänyt  



L


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)