III Välimeren talousalue antiikin aikana

http://bit.ly/1vsBzg1
http://bit.ly/1osOrf9

maanantai 16. kesäkuuta 2014

III Välimeren talousalue antiikin aikana

       

1. Yleistä

•    Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät 
purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. 
kauppayhteyksien välityksellä.

•    Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät : rannikkopurjehdus, tiet,kreikan kieli, tavat,uskonnolliset käsitykset.

•    Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset. 

•    Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus:  
->  Kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle. 

2. Kaupunkivaltiot (polis) kaupunki valtioiden asioiden hoito= politiikka

•             Pienet kaupunkivaltiot ( =kaupunki + lähialue) tyypillisiä 
antiikin Kreikalle

•             Ateenan yhteiskuntarakenne:

•             vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin, Kansalaisia 40 000.

•             metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsitöitä. Rajoitetut oikeudet. Metoikit 20 000.

•             orjat. Ei oikeuksia. Koko väestö 500 000 ja orjia 300 000.
.              Naisia ja lapsia 140 000. Pienempiäkin määriä on esitetty orjien määrästä.    
Vapaa syntyinen väestö
kansalaiset 40 000.
metoikit 20 000.
naiset ja lapset 140 000.


   .http://bit.ly/1ulaTuN

3. Talous

•             Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin

•             Kreikan tuonti: viljaa, kalaa, puuta ja metalleja.

•             Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä. Savi- ja metalliesineitä.

•             Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.

•             400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen 
keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopea kausi tuotti vaurautta.

•             Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi. http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hellenismi

•             Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, 
vehnää.

3.1. Orjuus

•             Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

•             Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.

•             Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella,

4. Luonto

•             Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

•             Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.     

•             Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

•             Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

•             Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

•             Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan vähentäminen, viljeliöiden velkaan-tuminen kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

5.1. Menestystekijät

•             Maantieteellinen sijainti.

•             Kaupankäynti. Yhteinen raha.

•             Huippuarmeija (legioonat).

•             Tehokas ja joustava hallinto.                            

6. Yhtenäinen valtakunta

•             Yhtenäisyyden perustekijät

•             Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

•             Liittolaiset (Italian kansat)

•             Provinssit (maakunnat)

•             ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.

•             Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin. 

•             Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville. 

7. Rooman valtiontalous

•             Tulot ja menot

•             Provinssien verotus

•             Sotasaaliit

•             Orjakauppa

•             Valtion maatilat ja kaivokset

•             Valtionmonopolit

•             Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.  

•             Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

•             Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr.  

•             Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen. 

•             Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen. 

•             Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

•             Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

8.1. Orjuus

•             Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

•             Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja. 

•             Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa. 

•             Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä. 

9. Rooman ympäristöongelmat

•             Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön   ruokkimiseen. 

•             Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena. 

•             Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota. 

•             Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen. 

•             Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin. 

•             Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta. 

10. Naisen asema

•             Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen    alainen. 

•             Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia. 

•             Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina. 

•             Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa. 

•             mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä. 

•             Avioerot yleistyivät keisariajalla. 

11. Teknologia

•             Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon. 

•             Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

•             Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

•             Maakuntien eriarvoinen kohtelu. 

•             Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

•             Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka. 

•             Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

•             Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.

•             Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

•             Armeijasta tuli epäluotettava. 

•             Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.  

•             Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.  

•             Ammattipakko. 

•             Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

•             Viljamäärät vähenivät. 

•             Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

•             Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi.  

•             Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

•             Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

•             Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

•             Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla. 

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)