IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika
                   .    Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. ( = katollisuus,         latina, ammattikuntalaitos).
                  . Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.
                  . Mongolien uhka ( Tsingis Khan).
                  . Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien     mukana.

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan 
valtakunnan ( Kaarle Suuri, " Euroopan isä") antiikki n. 800 jKr.

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti
. Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

·         Maaomaisuudesta tärkeää -> (läänityslaitos syntyi) TÄRKEÄÄ!!!

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla, osin heikon luontoistalouden seurauksena. Vaihdanta kauppaa, ei rahalla.
. Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksellä.
. Vastineeksi lääniherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan
uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
Järjestys

kuningas
lääninherrat (vasallit)
alavasallit
talonpojat
läänityslaitos

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
.         Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.
Keskiajan sääty-yhteiskunta.
Aatelisto
papisto
porvaristo
talonpojat

                  . Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa.

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

Maatalouden tuottoa tehostivat 600- 1300:
1. kääntöaura/ pyörä
aura
2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn.
3. Ilmaston lämpeneminen.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa 
paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   
-  rautatyökalut
- hevonen vetoeläimeksi härän tilalle.
- viljelyalan kasvu

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.  Seuraus: maatalouden tuttavuus oli alhainen.

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa. vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)
http://bit.ly/1pgjqd7
Medieval Living, BBC

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen
.         1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa.
-          1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät; pankit, lainat,* vekselit, osakeyhtiöt. Vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasijoitus.

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
   - Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa
   - Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto johtavaksi kauppavallaksi. (= Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto)

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano. = suurtila+ talonpoikaisviljelykset

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous. = kaikki tuotettiin itse

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia.  Luostareilla maanomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta1/3 eurooppalaista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviäminen ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
. Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasat Eurooppaan keskiajan lopulla. 

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
. Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa( esim.koggi) Pitkiä ja pulleita kauppaaluksia.

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla. Pergamentille kirjoitettiin.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
vesimylly, katetraali
. Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä. kirjanpainantaa 1568. Turun messukirja 1488 Suomen ensimmäinen painettu kirja. 

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
. Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä. 
Weapons of the Middle Ages